Taas kerran näitä "vailla mitään järkeä"-reissuja. Onneksi kehä alkoi vasta iltapäivällä, joten aamulla ei tarvinnut herätä niin kauhean aikaisin (lue: klo 6.30). Ajelin Tampereelle ja nappasin Sadun, Rambon ja Silvan kyytiin, ja matka jatkui Kotkaan. Sää oli koko usean tunnin ajomatkan ajan kovin epävakaista, mutta viimeiseen asti jaksoimme toivoa, että Kotkassa meille paistaisi aurinko ;)
Mutta eihän niin tietenkään ollut. Näyttelyalue oli hiekkakentällä, ja sanat eivät riitä kertomaan mitä kaatosade oli saanut aikaan iltapäivään mennessä. Onneksi Lucan kasvattaja Johanna oli paikalla teltan kanssa, jonka saimme juuri sopivasti kasaan ennen rankkaa sadetta (kun olimme ensin vetäneet karavaania parkkipaikalta kehän viereen, läpi mutavellin hyvän matkaa). Kehä oli myöhässä, tottakai juuri silloin kun minä lähden kauemmas näyttelyyn ja yövuoroon olisi meno! No, voitte arvata myös, miltä kehä näytti. Viereinen kehä oli siirretty muualle, koska no, siinä kehässä kisa olisi ollut lähinnä uintikilpailu. Meidänkin kehästä melko suuri osa oli veden peitossa, ja koirien kuivana pysyminen täysin mahdoton tehtävä.
Kun pääsimme kehään Lucan kanssa, en oikein jaksanut toivoa edes kunnon liikkeitä, koska jokainen fiksu koira siinä kelissä nostelee käpäliään miten sattuu ;) Liikkuminen meni kuitenkin ihan ok, ja Luca sai ERIn, voitti valioluokan ja sai SA:n. Paras uros-kehässä tuomari sijoitti Lucan ensimmäiseksi, joten Luca sai toisen Suomen CACIBinsa! Toiseksi sijoittui valioluokan 2. koira, kolmanneksi hurmaava Sulo, Argentonero Feliz Figaro, joka sai siis ensimmäisen sertinsä :) Loppujen lopuksi koko päivä meni niin hyvin, että musta-hopeiden kääpiösnautsereiden osalta meidän teltta puhdisti koko pöydän! Sadun Silva oli paras narttu, saaden cacibin ja sertin. Lucan äiti Doris oli paras narttu 4, ja Sulon siskolikka, ihana Argentonero Feliz Figurin paras narttu 3! Luca ja Silva siis kohtasivat ROP-VSP-kehässä, ja Silva oli ROP. Esitimme vielä Argentonero-kasvattajaryhmän, joka sai upean arvostelun, KP:n ja oli ROP-kasvattaja!
Meinasi kiire tulla kotiinlähdön kanssa, mutta kiitos Sadun suht raskaan kaasujalan ehdin kuin ehdinkin sopivasti töihin. Jossain vaiheessa reissua oli tullut ajettua naulaan, ja aamulla klo 6 oli kiva huomata renkaan olevan aivan tyhjä, mutta mitä pienistä ;)
Kiitos Sadulle reissuseurasta, avusta ja kaikesta, kiitos team Argentonero, erityisesti Johanna, kuinka upeaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti