Tapaus kannuskynsi

Svean juoksut loppuivat vihdoin, ja rauha palasi laumaan. Käytiin myös (ilman koiria tosin) ihastelemassa aivan valloittavia pentuja Sadun luona, kennel Proceller. Tuntuu niin uskomattoman ihanalta (ja ehkä vähän hirvittävältäkin) ajatella, että ehkä meilläkin on vuoden päästä pentuja jos kaikki menee suunnitellusti!

Eräänä iltana sitten ennen yövuoroon lähtöä ajatuksissani potkiskelin takapihalla lumipenkkaa. Lucallahan on tapana kaivaa erityisesti lunta, jos jalalla näyttää paikan... No, sivusilmällä sitten näin että Luca hyppää kaivuuhommiin, mutta mitään en ehtinyt ja niin kuului vaimea "piip". Siinä sitten tarkistelin jalan päällisin puolin ja huokaisin, kunnes huomasin lumella hieman verta. Kannuskynsihän se, kyllä joo. Sitten verenvuotoa tyrehdyttämään, kynsi ei katkennut kokonaan vaan repesi. Ja tottakai ihan juuresta. Sidokset päälle ja tottakai paniikkisoitto päivystävälle eläinlääkärille, joka rauhoitteli ja kehotti menemään arkena kynnen poistoon.

Niin me sitten mentiin kynttä näyttämään luottoeläinlääkärille, joka totesi että Luca rauhoitetaan ja kynsi napataan pois. Päälle hieno tassuside ja kotiin!

Luca juuri nukutuksesta heränneenä, huomaa tassuside!

Päivä kynnen poistosta

Nyt pari viikkoa myöhemmin kynnen ydin on kuivunut todella hyvin, mutta pidetään vielä pientä sidosta varmuuden vuoksi. Lucalla on niin kova hinku nuolla "haavaa", ja nuo kurakelit... Sitä paitsi eläinlääkäristä mukaan saamamme tassuside on maailman kätevintä, ja sitä sai kuin saikin paikallisesta apteekista lisää! Ja vielä mageella kuviolla;

Nyt vaihtelun vuoksi on menossa rulla violettia maastokuvioista sidettä ;) Tätä löytyy tästä edespäin meidän koirien lääkekaapista aina! Kyseessä siis tämä tuote.