Nyt se on sitten totta, meidän kennelnimi. Kasvattajan peruskurssin kävimme molemmat alkuvuodesta 2011, mutta yhteisymmärrykseen kennelnimestä ei päästy. Paperit odotti kauan pöydällä, ja lopulta saatiin kasaan kolme ehdotusta. Onneksemme ensimmäinen vaihtoehtomme hyväksyttiin. Jotenkin tuntuu uskomattomalta, isolta askeleelta, vaikka kyseessä on vain nimi!
Joten, meidän koiraharrastuksemme on ottanut uuden, ison askeleen. Kennelnimemme on siis Liquid Silver's. Nimen takana on käsityksemme kääpiösnautserin luonteesta, varsinaista elohopeaa nuo maailman ihanimmat koira ovat :)
tiistai 28. elokuuta 2012
keskiviikko 15. elokuuta 2012
LV MVA ja lapsosten kuulumisia
Hienoja uutisia on kuultu myös Lucan lapsista. Lucan tytär Doctor's Order Nagata oli Tuurissa 9.6 ROP, saaden siis myös ensimmäisen sertin. Ensimmäisessä näyttelyssään, upeaa! Näyttelyssä vain kolme mu-ho kääpiösnautseria sai ERI:n lisäksi SA:n (joista yksi oli Lucan morsian, Silverjoy Kohinoor), joten aivan upea suoritus!
Lucan poika Riki, EEJV-12 Silverjoy Pilot on nyt myös saavuttanut tittelit EE JMVA ja LV JMVA! Lisäksi poika on napsinut Suomesta jo tarvittavat kaksi sertiä kasaan, kolmas sitten kun herra täyttää 2 vuotta :)
 |
| Silverjoy Pilot |
 |
| Silverjoy Pilot |
Rikin veli, eli Silverjoy Perro oli upeasti Nokian ryhmänäyttelyssä 4.8 junioriluokan 2., ilman SA:ta tällä kertaa. Sain kylläkin käsiini kuvan pojasta, ja onhan hän upea <3 Kiitos Johannalle kuvasta!
 |
| Silverjoy Perro |
Marjo Heinon koulutus
Oltiin pari viikkoa sitten Lucan kanssa Marjo Heinon agilitykoulutuksessa, nyt jo kolmatta kesää peräkkäin. Ilma oli lämmin, tottakai juuri silloin, kun ei välttämättä olisi tarvinnut olla ;) Luca jaksoi kuitenkin hienosti, ohjaaja ei ehkä niinkään!
Saatiin taas koulutuksesta paljon irti, uusia ohjaustekniikoita jäi paljon hautumaan. Kun minähän tarjoaisin valssia joka väliin, huoh. Lisäksi olen saanut koko meidän "treeniuran" ajan melko paljon palautetta käsistäni, jotka mielellään roikkuisivat vaan sivuilla tekemättä mitään ;) Ehkä juuri siksi, tai siitä riippumatta (?), radalla Luca tuntui hakevan esteitä itse heti, kun käsi nousi liian ylös.
Tässä rata;
Alussa hiomista vaati hieman 3-4, koska tottakai siihenkin olisin valssin tarjonnut. Luca kuitenkin teki niin ison kaaren, tai jopa haki esteelle 15, kun vein 3 aidalle. Marjon ohjeista meille toimi parhaiten persjättö heti 4 jälkeen, jolloin 3 esteen jälkeen/sen aikana aloin kääntämään. A:lta 7 esteelle meinasi joka kerta tulla kiire..
Suurimmalle osalle koirakoista esteet 7-10 tuotti eniten ongelmia, niin myös meille. Ensin saatiin itse tutustua rataan ja mennä koiran kanssa, ja ajattelin ohjaavani Lucan aitojen "sisäpuolelta", joka osoittautuikin huonoksi ideaksi. Eli siis Marjon ohjeiden mukaan jankattiin pakkovalssia aitojen "ulkopuolelta", ja sujuihan se lopulta! Ainakin jotenkin.
Ja niistä mun käsistä. Jos 7 ja 8 esteen välisellä pakkovalssilla käsi nousi liian ylös, Luca haki heti 13. esteelle. Joten opettelin sitten myös pitämään käteni lähellä vartaloa, jolloin Luca pysyi vierellä! Aivan loistava huomio, koulutuksen jälkeisissä treeneissäkin tullut todettua.
11-13 ei varsinaista ongelmaa, 14 ja 15 myös pakkovalssilla. Taas kammottava putkensuu pelotti, mutta kertaakaan, siis ei kertaakaan Luca hakenut väärää putkenpäätä! Jotain siis varmaan tein oikein :) Ensimmäisen kerran keinu meni ihan lentokeinuksi, jota on tapahtunut vain kerran aikaisemmin. Loput kerrat sujuikin jo paremmin. Keppejä me ei radalla menty, ja lopussa ei suurempia ongelmia.
Saatiin taas koulutuksesta paljon irti, uusia ohjaustekniikoita jäi paljon hautumaan. Kun minähän tarjoaisin valssia joka väliin, huoh. Lisäksi olen saanut koko meidän "treeniuran" ajan melko paljon palautetta käsistäni, jotka mielellään roikkuisivat vaan sivuilla tekemättä mitään ;) Ehkä juuri siksi, tai siitä riippumatta (?), radalla Luca tuntui hakevan esteitä itse heti, kun käsi nousi liian ylös.
Tässä rata;
Alussa hiomista vaati hieman 3-4, koska tottakai siihenkin olisin valssin tarjonnut. Luca kuitenkin teki niin ison kaaren, tai jopa haki esteelle 15, kun vein 3 aidalle. Marjon ohjeista meille toimi parhaiten persjättö heti 4 jälkeen, jolloin 3 esteen jälkeen/sen aikana aloin kääntämään. A:lta 7 esteelle meinasi joka kerta tulla kiire..
Suurimmalle osalle koirakoista esteet 7-10 tuotti eniten ongelmia, niin myös meille. Ensin saatiin itse tutustua rataan ja mennä koiran kanssa, ja ajattelin ohjaavani Lucan aitojen "sisäpuolelta", joka osoittautuikin huonoksi ideaksi. Eli siis Marjon ohjeiden mukaan jankattiin pakkovalssia aitojen "ulkopuolelta", ja sujuihan se lopulta! Ainakin jotenkin.
Ja niistä mun käsistä. Jos 7 ja 8 esteen välisellä pakkovalssilla käsi nousi liian ylös, Luca haki heti 13. esteelle. Joten opettelin sitten myös pitämään käteni lähellä vartaloa, jolloin Luca pysyi vierellä! Aivan loistava huomio, koulutuksen jälkeisissä treeneissäkin tullut todettua.
11-13 ei varsinaista ongelmaa, 14 ja 15 myös pakkovalssilla. Taas kammottava putkensuu pelotti, mutta kertaakaan, siis ei kertaakaan Luca hakenut väärää putkenpäätä! Jotain siis varmaan tein oikein :) Ensimmäisen kerran keinu meni ihan lentokeinuksi, jota on tapahtunut vain kerran aikaisemmin. Loput kerrat sujuikin jo paremmin. Keppejä me ei radalla menty, ja lopussa ei suurempia ongelmia.
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
Forssa KR 14.7 & Lammi RN 15.7
On niin upeaa kun on ihania ystäviä <3
Työkiireiden vuoksi me ei päästy viemään Sveaa Forssan näyttelyyn, mutta auliisti kummitäti-Ninni lupasi sen tehdä. Näin ollen toimitettiin Svea perjantaina Ninnin hyvään huomaan (Svea mahtaa tosin olla eri mieltä) Tuusulaan, ja Ninni lähti aikaisin lauantaiaamuna kohti Forssaa. Vappu esitti Svean tuomari Marja Talvitielle, joka sanoi prinsessasta seuraavaa;
"Erinom. koko. Vankka pää, riittävän pitkä. Turhan selvät posket. Hyvä kaula & selkälinja. Sopivat kulmaukset. Lyhyt vankka runko. Turhan pyöreä rintakehä. Erinom. karvanlaatu, musta voisi olla tummempi. Reipas luonne. Liikkuu oikealla asenteella."
ERI1, SA, PN2, VA-SERT
Hienosti pieneltä prinsessalta sujui ensiesiintyminen nuorten luokassa, ilmeisen kosteahkossa kelissä. Suuren suuret kiitokset Ninni ja Vappu <3
Sunnuntaina pääsin Lammille ryhmänäyttelyyn, Ninni toimitti Svean viimeisen päälle laitettuna näyttelypaikalle. Oli muuten erikoista herätä aamulla kun ei tarvinnut koiraa pestä eikä föönata! Hyppäsin vaan Tampereelta Sadun kyytiin ja saavuin paikalle :D
Lammille oli luvattu koko päiväksi vesisadetta, arvostelujen ajan kuitenkin sade pysyi poissa! Pienestä pelosta huolimatta Svea esiintyi allekirjoittaneen kanssa reippaiten ikinä <3 Tuomarina Helene Björkman Ruotsista:
"Feminin tik. Utmärkt typ, storlek och proportioner. Välskuret feminint huvud. Bra ögon och öron. Tillräckligt hals, något framskjuten skuldra. Bra rygg. Bra bröstkorg för sin älder. Rör sig väl från sidan, något slarvigt i front."
ERI1, SA, PN2, VA-SERT
Eli jatkettiin siis samalla tutulla varaserti-linjalla ;) PN1 sertin kera ja ROP oli Sadun ihastuttava juniorinarttu Tasha, onnea! Kiitos kaikille, jotka tekivät taas yhdestä näyttelypäivästä todella hauskan, teidän takia tämä kannattaa aina vaikka ei menestystä välttämättä tulisi!
Työkiireiden vuoksi me ei päästy viemään Sveaa Forssan näyttelyyn, mutta auliisti kummitäti-Ninni lupasi sen tehdä. Näin ollen toimitettiin Svea perjantaina Ninnin hyvään huomaan (Svea mahtaa tosin olla eri mieltä) Tuusulaan, ja Ninni lähti aikaisin lauantaiaamuna kohti Forssaa. Vappu esitti Svean tuomari Marja Talvitielle, joka sanoi prinsessasta seuraavaa;
"Erinom. koko. Vankka pää, riittävän pitkä. Turhan selvät posket. Hyvä kaula & selkälinja. Sopivat kulmaukset. Lyhyt vankka runko. Turhan pyöreä rintakehä. Erinom. karvanlaatu, musta voisi olla tummempi. Reipas luonne. Liikkuu oikealla asenteella."
ERI1, SA, PN2, VA-SERT
Hienosti pieneltä prinsessalta sujui ensiesiintyminen nuorten luokassa, ilmeisen kosteahkossa kelissä. Suuren suuret kiitokset Ninni ja Vappu <3
Sunnuntaina pääsin Lammille ryhmänäyttelyyn, Ninni toimitti Svean viimeisen päälle laitettuna näyttelypaikalle. Oli muuten erikoista herätä aamulla kun ei tarvinnut koiraa pestä eikä föönata! Hyppäsin vaan Tampereelta Sadun kyytiin ja saavuin paikalle :D
Lammille oli luvattu koko päiväksi vesisadetta, arvostelujen ajan kuitenkin sade pysyi poissa! Pienestä pelosta huolimatta Svea esiintyi allekirjoittaneen kanssa reippaiten ikinä <3 Tuomarina Helene Björkman Ruotsista:
"Feminin tik. Utmärkt typ, storlek och proportioner. Välskuret feminint huvud. Bra ögon och öron. Tillräckligt hals, något framskjuten skuldra. Bra rygg. Bra bröstkorg för sin älder. Rör sig väl från sidan, något slarvigt i front."
ERI1, SA, PN2, VA-SERT
 |
| Kuvat: Juuso Laakso |
Eli jatkettiin siis samalla tutulla varaserti-linjalla ;) PN1 sertin kera ja ROP oli Sadun ihastuttava juniorinarttu Tasha, onnea! Kiitos kaikille, jotka tekivät taas yhdestä näyttelypäivästä todella hauskan, teidän takia tämä kannattaa aina vaikka ei menestystä välttämättä tulisi!
perjantai 15. kesäkuuta 2012
Riika 2xKV 9-10.6.12 ja Pääerikoisnäyttely Porvoo 9.6.12
Perjantaina lähdimme Sadun ja Noran kanssa reissuun, mukana pari mäyräkoiraa, pari pippuri-suola käppänää ja pari musta-hopeaa käppänää. Ensin laivalla Tallinnaan, josta jatkoimme autolla Riikaan. Hotellimme sijaitsi aivan näyttelypaikan vieressä!
Lauantaina tuomarina oli kroatialainen Igor Mioc. Päivä alkoi upeasti meidän seurueemme kannalta, kun Noran ihana Maisa oli ROP ja hurmaava Kennedy VSP. Tuomari oli tarkka liikkeistä, Lucalle tämän päivän osalta tyytyminen valioluokassa ERI/2 tulokseen ilman SA:ta.
Arvostelu oli seuraavanlainen;
"4 years old. Strong male. Correct proportion. G. head, correct topline. Front movement could be better."
Samaan aikaan kotomaassa perheen kaksilahkeinen vei Svea-prinsessan Porvooseen snautseri-pinseri pääerikoisnäyttelyyn. Saksalainen tuomari piti Sveasta kovasti arvostelun perusteella, mutta häntä ei miellyttänyt... Svealle päivän saldo myös ERI ilman SA:ta.
Lauantain lopullinen saldo Riikassa oli siis Noran koirille ROP ja VSP-sijoitukset, Sadun ihanalle Silvalle serti ja Latvian valionarvo ja Lucalle lämmintä kättä ;) Loppupäivä menikin seuratessa ryhmäkehiä, jonka jälkeen kävelimme (ehkä vähän harhaankin?;)) upeaan Riikan vanhaan kaupunkiin syömään. Takaisin hotellille pitikin ottaa taksi, oltiin sen verran täynnä... Nukkumaan ajoissa, ja pirteänä seuraavaan aamuun :)
Sunnuntaina tuomarina oli italiainen Mariano Di Chicco. Heti kun otin Lucan boksista, huomasin sen käyvän aivan kierroksilla... Ja niin kävi taas kehässä, sikailuksi meni! Tuomari kuitenkin tykkäsi Lucasta, ja Luca voitti valioluokan ja sai ERI:n lisäksi myös SA:n. Melko kovatasoisessa paras uros-kehässä jännitys alkoi nousta, ja samaan tahtiin myös sikailun määrä... Lopulta Lucan sijoitus PU3 ja SERT!! Näin ollen Lucasta tuli Latvian valio :)
Lyhytsanainen arvostelu;
"Good movement. Nice head, cor. eyes, g. tail, g. back angul."
Noran Maisa oli sunnuntaina VSP ja Kennedy PU2, Sadun Silva taasen PN3.
Sitä viimeistä cacibia ei Lucalle nyt tältä reissulta saatu mukaan, mutta uutta on jo hiukan suunnitteilla :) Sunnuntai-maanantai välisenä yönä olin n. klo 4.30 kotona, rankkoja nuo reissut ;)
Suuren suuret kiitokset Sadulle ja Noralle mukavasta reissuseurasta ja onnea menestyksestä!
Kuvia tulossa myöhemmin.
Lauantaina tuomarina oli kroatialainen Igor Mioc. Päivä alkoi upeasti meidän seurueemme kannalta, kun Noran ihana Maisa oli ROP ja hurmaava Kennedy VSP. Tuomari oli tarkka liikkeistä, Lucalle tämän päivän osalta tyytyminen valioluokassa ERI/2 tulokseen ilman SA:ta.
Arvostelu oli seuraavanlainen;
"4 years old. Strong male. Correct proportion. G. head, correct topline. Front movement could be better."
Samaan aikaan kotomaassa perheen kaksilahkeinen vei Svea-prinsessan Porvooseen snautseri-pinseri pääerikoisnäyttelyyn. Saksalainen tuomari piti Sveasta kovasti arvostelun perusteella, mutta häntä ei miellyttänyt... Svealle päivän saldo myös ERI ilman SA:ta.
Lauantain lopullinen saldo Riikassa oli siis Noran koirille ROP ja VSP-sijoitukset, Sadun ihanalle Silvalle serti ja Latvian valionarvo ja Lucalle lämmintä kättä ;) Loppupäivä menikin seuratessa ryhmäkehiä, jonka jälkeen kävelimme (ehkä vähän harhaankin?;)) upeaan Riikan vanhaan kaupunkiin syömään. Takaisin hotellille pitikin ottaa taksi, oltiin sen verran täynnä... Nukkumaan ajoissa, ja pirteänä seuraavaan aamuun :)
Sunnuntaina tuomarina oli italiainen Mariano Di Chicco. Heti kun otin Lucan boksista, huomasin sen käyvän aivan kierroksilla... Ja niin kävi taas kehässä, sikailuksi meni! Tuomari kuitenkin tykkäsi Lucasta, ja Luca voitti valioluokan ja sai ERI:n lisäksi myös SA:n. Melko kovatasoisessa paras uros-kehässä jännitys alkoi nousta, ja samaan tahtiin myös sikailun määrä... Lopulta Lucan sijoitus PU3 ja SERT!! Näin ollen Lucasta tuli Latvian valio :)
Lyhytsanainen arvostelu;
"Good movement. Nice head, cor. eyes, g. tail, g. back angul."
Noran Maisa oli sunnuntaina VSP ja Kennedy PU2, Sadun Silva taasen PN3.
Sitä viimeistä cacibia ei Lucalle nyt tältä reissulta saatu mukaan, mutta uutta on jo hiukan suunnitteilla :) Sunnuntai-maanantai välisenä yönä olin n. klo 4.30 kotona, rankkoja nuo reissut ;)
Suuren suuret kiitokset Sadulle ja Noralle mukavasta reissuseurasta ja onnea menestyksestä!
Kuvia tulossa myöhemmin.
torstai 7. kesäkuuta 2012
Keppitreenejä
Olin pakkaamassa jo kameraa reissulaukkuun, kun ajattelin että otetaanpas sittenkin keppitreeniä kotipihassa. Liikkuva kuva on kuitenkin armoton ;) Ja kuinka kävikään, nostin keppejä, etenkin aloituksesta ja lopetuksesta. Jotain edistystä on tapahtunut, siis paljonkin! Useammasta videopätkästä kävi kyllä ilmi, että ensimmäinen ohjaus viettää Lucaa aina olemattomalle namikupille keppien sivusta...
Nyt sitten peukut pystyyn viikonlopun cacibin metsästystä varten!
Nyt sitten peukut pystyyn viikonlopun cacibin metsästystä varten!
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Agitreenejä
Nyt on kesän agitreenit startattu.
Prinsessa Svea aloitti tutustumisen agilityn ihmeelliseen maailman maanantaina. Putkea ja aitaa mentiin. Putki oli aluksi ihan hirveen epäilyttävä, mutta eipä tarvinnut perheen herran kuin pari kertaa huudahtaa iloisesti putken toisessa päässä, niin johan mentiin. Sama toistui aidalla, ja vaikka rima matalalla olikin, niin hyppyhän sieltä jo irtosi ;) Hieno tyttö! Ja kyllä illalla neitiä väsytti!
Emännän kesäloman kunniaksi vietettiin myös tiistaina pari tuntia kentällä. Oltiin radanrakennusapuna, ja Luca pääsi tauon jälkeen kentälle. Ihan pelleilyksihän se taas meni, viimeksi siis ollaan rataa menty talvikauden treeneissä maneesilla... Kaikki hajut ulkokentällä houkutti niin paljon enemmän.
Keskiviikkona päätin sitten tarttua härkää sarvista, ja suuntasin itsenäisesti treenaamaan iltapäivällä. Luca oli heti ihan eri moodilla mukana, vaikkakin ao. radan 4. esteen jälkeinen putkenpää oli aivan yhtä houkutteleva kuin eilen. Sain kyllä huutaa kaiken minkä palkeista lähtee... Lopulta, siis lopulta me onnistuttiin! Ääretön draivi päällä, ja uskokaa tai älkää... Me mentiin koko rata läpi! (Keppejä ei tietenkään, niitä treenaillaan kotona iskukuntoon.) Kontaktit aivan nappeja, takaakierrot kuin vettä vaan, vauhti uskomaton, koko koira niin mahdottoman hieno <3 Ja minäkin pysyin perässä ja välillä vähän edessäkin. Tässä siis rata;
Prinsessa Svea aloitti tutustumisen agilityn ihmeelliseen maailman maanantaina. Putkea ja aitaa mentiin. Putki oli aluksi ihan hirveen epäilyttävä, mutta eipä tarvinnut perheen herran kuin pari kertaa huudahtaa iloisesti putken toisessa päässä, niin johan mentiin. Sama toistui aidalla, ja vaikka rima matalalla olikin, niin hyppyhän sieltä jo irtosi ;) Hieno tyttö! Ja kyllä illalla neitiä väsytti!
Emännän kesäloman kunniaksi vietettiin myös tiistaina pari tuntia kentällä. Oltiin radanrakennusapuna, ja Luca pääsi tauon jälkeen kentälle. Ihan pelleilyksihän se taas meni, viimeksi siis ollaan rataa menty talvikauden treeneissä maneesilla... Kaikki hajut ulkokentällä houkutti niin paljon enemmän.
Keskiviikkona päätin sitten tarttua härkää sarvista, ja suuntasin itsenäisesti treenaamaan iltapäivällä. Luca oli heti ihan eri moodilla mukana, vaikkakin ao. radan 4. esteen jälkeinen putkenpää oli aivan yhtä houkutteleva kuin eilen. Sain kyllä huutaa kaiken minkä palkeista lähtee... Lopulta, siis lopulta me onnistuttiin! Ääretön draivi päällä, ja uskokaa tai älkää... Me mentiin koko rata läpi! (Keppejä ei tietenkään, niitä treenaillaan kotona iskukuntoon.) Kontaktit aivan nappeja, takaakierrot kuin vettä vaan, vauhti uskomaton, koko koira niin mahdottoman hieno <3 Ja minäkin pysyin perässä ja välillä vähän edessäkin. Tässä siis rata;
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)