maanantai 17. tammikuuta 2011

Vuoden 2010 alkua

Uusi vuosi, uudet kujeet. Ainakin Vilillä.
Normaali lauantai-ilta, sauna lämpiämässä ja pojilla normaalit vouhotukset. Lauantain kunniaksi pestiin Vilin tassut ja parta ennen saunaan menoa. Siellä me tyhmät ihmiset sitten saunottiin autuaan tietämättöminä. Mikä lie sisäinen optikko Vilissä herännyt, kun saunasta tullessa olohuoneen matolla odotti tälläinen näky:

Toinen sanka irti ja toinen vääntynyt, toinen linssi irti ja pienen pieniä pilkkuja linsseissä. Vaan miten oli tuo pieni tasmanian tuholainen saanut lasit haltuunsa? No tottakai kiipeämällä tietokonepöydän tuolille ja ottamalla ne pöydältä. Kyllä optikkoliikkeen myyjää nauratti, kun laitoin jotkut silmälasien tapaiset tiskille.
Tarinan opetus; älä suututa pientä kääpiösnautseria.

Vuosi 2009

Vuosi 2009 on nyt käsitelty, riemuineen ja pettymyksineen. Helmikuussa Luca meni Tampereelle ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä ja sai heti ensimmäisen sertinsä. Emme siis olleet kovinkaan innoissaan näyttelyistä, jos yhdessä käy niin kiva juttu ;) Kuinka kävikään. Seuraavaksi Mäntässä match show:n BIS3-sijoitus, ja 31.5 menin ensimmäisen kerran virallisessa näyttelyssä esittämään koiran (tätä ennen olin siis käynyt elämäni aikana tasan kolmessa koiranäyttelyssä). Sitten seurasi Porvoon pääerikoisnäyttely upein tuloksin, mahtava Pärnun reissu, tuloksellisesti ei niin mahtava viikonloppu Joensuussa ja hienon hieno päivä erikoisnäyttelyssä Hyvinkäällä, jossa Luca oli ROP ja kaiken lisäksi BIS1-juniori. Lisäksi suuren suuri kiitos kuuluu Sadulle, joka otti Lucan mukaan Viroon ja Liettuaan. Trimmipäivän yhteydessä Lohjalla Luca oli kääpiösnautseri match show:n BIS1. Tiivistettynä, 3 sertiä, 1 varaserti, Liettuassa luokkavoitto ja "pikkuserti", 1 Viron junioriserti, kerran näyttelyn kaunein juniori, 2 kertaa rotunsa paras ja kerran vastakkaisen sukupuolen paras. Lisäksi Luca sai olla osa upeaa Argentonero kasvattajaryhmää Porvoossa ja Salossa, sekä osa äitinsä Doriksen jälkeläisryhmää Porvoossa.
Lucan pennut syntyivät Paimioon Pirius-kenneliin 13.8, 4 urosta ja 2 narttua. Ylpeä isä kotijoukkoineen odottaa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan jälkikasvun osalta :)
Vili-Vilperi, Espoon hirviö, pieni riiviö, saapui meille 27. päivä syyskuuta. Tämä ihana pakkaus on ollut kaikkea sitä mitä toivoimme, paljon enemmänkin. Vili kävi pyörähtämässä Turun erikoinäyttelyssä pentuluokassa, tuloksena kunniapalkinto ja toiseksi paras urospentu. Tältä reissulta Vili myös jäi hammaslääkäriin, yllättäen ilmenneiden purentaongelmien vuoksi. Pari viikkoa me jumppasimme Vilin hampaita useita kertoja päivässä, toivoen että purenta saadaan korjattua. Kehitystä oli tapahtunut, mutta viikkoa ennen Joulua Vililtä poistettiin kaksi hammasta, jotta vältyttäisiin suuremmilta ongelmilta. Nyt pari viikkoa poiston jälkeen tilanne näyttää hyvältä, ja kulmahampaat pääsevät kasvamaan oikeille paikoilleen. Jälkitarkastuksessa näemme, riittikö pelkkä poisto. Näitä asioita tapahtuu, kaikki ei mene niin kuin suunnitellaan. Vaikka Vili on poissuljettu jalostuskäytöstä ja periaatteessa myös näyttelyistä, tärkeintä on, että tämä mahtava persoona saa elää ongelmatonta elämää hampaidensa kanssa. Ja jos mietitään muita ongelmia, vakavampia sairauksia, hampaiden poisto on niiden rinnalla hyvin pieni asia. Olen pahoillani Vilin kasvattajan Anun puolesta, jolle loppuvuosi koirarintamalla oli kaikkea muuta kuin helppo. Suuren suuri kiitos Anulle tästä mahtavasta persoonasta, joka osaa olla maailman kovin jätkä, mutta myös maailman lempein jätkä.
Haluan kiittää menneestä vuodesta kaikkia mahtavia ihmisiä, jotka ovat hienosti ottaneet meidät mukaan tähän upeaan harrastukseen. Olemme saaneet paljon uusia ihania ystäviä, kallisarvoisia neuvoja ja paljon apua (sekä paljon kilometrejä auton mittariin ;)). Erityisesti suuret kiitokset Johannalle ja Anulle näistä maailman parhaista pojista. Kiitos Ninnille ja Sadulle avusta, neuvoista sekä henkisestä tuesta heikoilla hetkillä ;) Kiitos Päiville, Hannulle ja muulle poppoolle mukavasta yhteistyöstä. Kiitos myös koko Argentonero-poppoolle!
Nyt ollaan pari viikkoa asusteltu uudessa kodissa, ja pojat ovat sopeutuneet hyvin. Luca oli aluksi vähän ihmeissään, ruoka ei maistunut (!!) ja jokainen ääni piti ilmottaa. Nyt ruoka jo maistuu entiseen malliin.
Nyt meillä on myös vähän pihaa, ja Vilihän ei millään meinaa uskoa kun käsketään sisälle! Muutaman kerran herra on tehnyt jopa niin, että työntää kuonon sisälle, nappaa namin ja juoksee takaisin pihalle. Kun Vilperiä kutsuu sisälle, hiljaa kuono maassa vähitellen tulee lähemmäs, "joojoo tuun kohta", ja yhtäkkiä tekee äkkikäännöksen pihan perimmäiseen nurkkaan. Törkeä pieni otus.
Lauantaina Ninni kävi laittamassa Vilin näyttelytrimmiin, ja tulevana sunnuntaina suuntaamme kohti Turun erikoisnäyttelyä. Vilin ensimmäinen näyttely! Aika menee niin nopeasti, Vili on nyt jo 6kk!
Luca kasvattelee turkkiaan ensi kevättä ja kesää varten :)

Vili 6kk

Trimmipäivä ja mätsäri

ArBuNoWin (kennelit Argentonero, Busterin, Nontoxic ja Willken) trimmi- ja näyttelytreenipäivä järjestettiin 31.10 Lohjan Muijalassa. Sinne meidänkin poppoo suunnisti, tällä kertaa ilman isäntää. Lauantaiaamuna vein Juhan töihin puoli 6, ja lähdin ajelemaan kohti Lohjaa Lucan ja Vilin kanssa. Reilun kolmen tunnin matka edessä, ja tulipa taas kerran mieleen, että ei tämä ihan täysjärkisen touhua ole ;)
Päivään osallistui noin 30 kääpiösnautseria omistajineen. Paikalla olivat esimerkiksi kaikki Argentonero D-pennut; Luca, Edi, Digi ja Lili sekä kaikki Busterin C-pennut;  Vili, Cessi, Saro, Tytti ja Calle. Itse otin näyttelytrimmissä olevan Lucan käsittelyyn, ja Hannele otti Vilin näyttelytrimmin harjoituskappaleeksi. Suuren suuri kiitos Ninnille, joka auttoi alkuun trimmausasioissa. Vaikka tietoa tuli paljon lyhyelle ajalle, kyllä jotain jäi mieleenkin (toivottavasti) :)
Trimmiosion jälkeen oli vuorossa näyttelykoulutusta. Meinasin jo lähteä ajelemaan kotia kohti trimmiosuuden jälkeen, mutta uteliaisuus voitti hirveän väsymyksen. Koska Vilin handleri oli kotona, delegoin tehtävän kasvattaja-Anulle. Hienointa oli, että Vili osasi käyttäytyä ;)! Lucaa ei näyttänyt esiintyminen kiinnostavan yhtään, mutta harjoituksen vuoksi treenailtiin.
Näyttelykoulutuksen jälkeen oli vuorossa Länsi-Uudenmaan kääpiösnautsereiden järjestämä Match Show, joka oli tarkoitettu vain kääpiösnautsereille. Tuomarina toimi Hilkka Salohalla. Vili meni Anun kanssa kehään, ja sai sinisen nauhan. Itse menin Lucan kanssa, ja Luca sai punaisen nauhan. Sinisten kehään ei Anun kädet riittäneet monen koiran kanssa, joten otin itse Vilin. Vili oli sinisten 2.! Hienot palkinnot ja suhteellisen hieno esiintyminen lämmitti suuresti mieltä :) <3 Koiran vaihto lennossa, ja Lucan kanssa punaisten kehään. Koirat väheni ympäriltä, ja Hilkka Salohalla valitsi Lucan punaisten ensimmäiseksi! Luca ei suostunut montaakaan askelta ottamaan nätisti, mutta ne muutamat riitti ;) BIS-kehässä Luca oli sinisten 1. koiran kanssa, ja Luca valittiin BIS1-koiraksi :)
Palkintoja varten täytyi ajaa auto lähemmäs ovea :) Palkinnot olivat todella mahtavat, ruokaa, herkkuja ja leluja pitkäksi aikaa. Kotimatkalle pääsin 8 jälkeen illalla, perillä olin 11 jälkeen, joten päivälle tuli pituutta. Päivän saldona paljon uutta ja tärkeää tietoa, uusia ihania tuttavuuksia, paljon ruokaa, leluja ja herkkuja koirille sekä käsittämätön väsymys. Sunnuntaina aamulla raahauduin vielä töihin ;)
Kiitos kaikille mukana olleille mahtavasta päivästä, toivottavasti näitä tulee lisää!

Vili sinisten 2.

Luca punaisten 1.

Kiitos Jimmulle kuvista!

Luca reissussa

Torstaina 22. päivä lokakuuta vietiin Luca Sadun luo, yöllä bussi lähti kohti Liettuaa. No, tällä kertaa Vili oli yksin ollessaan vähän tuunannut kukkaa (jonka nimeä en muista), vetämällä lehtiosan irti rungosta ja "mitään en oo tehnyt..."-ilme oli vastassa.
Lauantaina Vilnan KV-näyttelyssä tuomarina tanskalainen Ulf Bråthen, Luca sijoittui nuorten luokan toiseksi. Arvostelu josta en ihan täysin saanut selvää;
"Big masculine dog, quite g. head, g. neck, forechest, short back, ?, g. topline, well angulated, nice coat, color, moves well from the side, back, a bit narrow in front, g. temperament"
Sunnuntaina tuomarina oli ruotsalainen Pia Lundberg. Luca sijoittui luokkansa ensimmäiseksi, ja sai Liettuan "pikkusertin"! Cacib-tili jäi edelleenkin avaamatta, mutta kyllä me vielä ehditään :) Arvostelu josta en saanut ainakaan yhtään enempää selvää kuin edellisestä;
"19 months old male; g. proportius, nice head; ? ear, narrow in front, g. topline; could be more angul. in front; v.w. ?movement?musc..? in rear, little loose in front movement."

Vilille Lucan reissu teki todella hyvää. Vili on niin kiintynyt isoveikkaan, torstai-iltana itkeskeli ja etsi Lucaa. Seuraavana päivänä Vili hyväksyi jo tilanteen, ja kiipesi jopa sohvalle hakemaan meiltä hellyyttä! Maanantai-iltana koulun jälkeen kävin hakemassa Lucan kotiin, ja voi että sitä riemua. Ikävä taisi olla molemminpuolinen ;)
Suuren suuri kiitos Sadulle, joka otti Lucan mukaan reissuun!

Mätsärissä Tampereella 18.10.09

18.10 suuntasimme poikien kanssa Tampereelle mätsäriin. Vilin ja Juhan ensimmäinen mätsäriesiintyminen meni hienosti! Pieni murahdus kuului kun tuomari käveli kohti tervehtimään, mutta muuten ei ääntäkään :) Tuomari kehui Viliä lihaksikkaaksi ikäisekseen, ja sai tutkia Vilin todella tarkkaan, myös hampaiden katsominen sujui ongelmitta! Tuloksena sininen nauha. Tuomari oli maininnut että koirassa ei ole yhtään mitään vikaa, mutta liikkumista pitää vielä harjoitella. Meidän pieni mietiskelijä jäi välillä vähän ihmettelemään, että pitäisikö tässä muka jonnekkin liikkua, kun haukkuvat koirat kehän laidalla ovat niin paljon kiinnostavampia? Mutta kun Vili lähti ravaamaan, se oli kaunista katseltavaa, kuten myös seisominen :) Pentuja oli mätsärissä yli 50, ja Vili käväisi kehässä niin aikaisin, että ehti väsähtämään. Sekä koirat että omistajat olivat niin kylmissään, että päätettiin lähteä kotimatkalle kun saatiin tietoon että pentuja on arvostelematta vielä 30.
Lucan kanssa menimme huvin vuoksi ja lähinnä händlerin harjoituksen vuoksi treenailemaan esiintymistä. Lucan erittäin hieno esiintyminen saattoi johtua siitä, että niin kylmässä ilmassa esittäjäkään ei jaksanut panikoida ;) Luca sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut punaisten kehässä.
Kyllä näistä pojista saa olla ylpeä! Luca käyttäytyi todella hienosti sekä kehässä, että sen ulkopuolella. Ei yhtään hötkyilyä, ja korvat pysyi tallella! Isossa kehässä oli ahtaasti koiria vierivieressä, yllätykseksi ravi sujui hienosti vaikka yksi koira oli ihan takapuolessa ja toinen aivan edessä :) Vilikin alun haukkumisen ja rähinöiden jälkeen rauhottui Juhan syliin.

Hyvinkää erikoisnäyttely 3.10.09

Ilman minkäänlaisia odotuksia pakkasimme kimpsut ja kampsut sekä Lucan ja Vilin kyytiin, ja ajoimme Sadun luo. Sadun luota matka jatkui Röllin ja Ässän kera Hyvinkäälle erikoisnäyttelyyn. Luca oli ilmoitettu viimeistä kertaa junioriluokkaan, ja Vili lähti turistiksi hurmaamaan ihmisiä ja harjoittelemaan käyttäytymistä ihmis- ja koirajoukossa.
Paikan päällä meitä odotteli jo Johanna, Helena, Pikku-Lissu<3, Anu ja Ninni. Anu otti heti Vilin hellään huomaansa ;)
Ja mikä mahtava päivä olikaan tiedossa! Tämän hermoheikon händlerin jännitys ja hermoilu ei mennyt ihan hukkaan!
Päivän saavutuksena siis ERI, ROP-JUN, PU1, SERT, ROP!! Pakko myöntää, että itku pääsi ROP-VSP kehästä poistuttaessa ;) Mutta ei siinä vielä kaikki, BIS-juniori kehässä Luca valittiin näyttelyn kauneimmaksi junioriksi!
Kiitos Johanna, Ninni, Satu, Anu, Helena, Juha sekä kaikki muut päivän kanssamme jakaneet! Kiitos erityisesti henkisestä tuesta, sitä tarvittiin, sekä neuvoista, joista hyvin suuri osa ei tainnut mennä perille ;)
Kotona päätimme että Vili oli kaiken tämän hyörityksen keskellä BIS- turistikoira ;)

Luca ja VSP Afunique Napoleona

Luca BIS1-Juniori
Tuomari Jari Laakso sanoi Lucasta seuraavaa;
" 1,5v, eritt. lupaava junioriuros jolla erinom. karvapeite pinnassa, erinom. ylälinja, kaula voisi olla hiem. pidempi. Eturinta ei vielä täyteläinen, hyvä häntä. Tasap. kulmaukset. Kaunis pitkä pää jossa hyvät linjat, erinom. taka- ja sivuliik., etuliik. turhaa pyörimistä."